sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Kuka määrittää sinun peilikuvasi?

Tutkimus, jossa todettiin, että 84 % naisista ovat tyytymättömiä painoonsa, sai minut surulliseksi. Samalla jäin miettimään omaa suhtautumistani vartalooni. Mitä jos voisimme olla tyytyväisiä itseemme ja vartaloihimme? Minä uskon, että olisimme onnellisempia ja voisimme paremmin. Oletko sinä valmis kokeilemaan positiivista suhtautumista itseesi?

http://yle.fi/uutiset/3-9385699

Seison peilin edessä ja katson itseäni päästä varpaisiin. Mitä näen? Makkaroita keskivartalossa, reisien väliin ei jää sitä rakoa, niin paksut pohkeet, että saappaiden osto jää yleensä haaveeksi. Käsivarret ovat aina olleet mun inhokki! Muistan, että aikanaan häpesin niitä niin paljon, että kesälläkin kuljin aina pitkähihaisissa paidoissa. Raskausarpia rinnoissa, vatsanseudulla ja jopa pepussa. Kuka määrittää, että nämä olisi virheitä tai huonoja asioita minussa?

Osittain voin syyttää mediaa. Media on lapsuudestani lähtien luonut kuvaa ihannenaisesta, joka on aina pirteä, hoikka ja fressi. Hänellä on kiinteät, pyöreät rinnat, uhkea peppu ja kapea vyötärö. Hän treenaa tosi kovaa ja syö mahdollisimman vähän.
Osittain voin myös syyttää kommentteja läheisiltä ja tuntemattomilta vuosien varrelta.
Läheisen heittämä "hauska vitsi" siitä, kuinka asunnon ovia joudutaan kohta leventämään, jos jatkan syömistä samaan tahtiin tai töissä asiakkaan utelut lasketusta ajasta eivät juurikaan kohota itsetuntoa.Päinvastoin! Itkua siinä sai pidätellä kun soperrat tuntemattomalle ihmiselle, ettet ole raskaana, vaan ihan ehtaa läskiä siihen vatsan seudulle on kertynyt.

Pääosin saan kuitenkin syyttää itseäni! Minä itse olen luokitellut itseni virheelliseksi, koska en sovi siihen "täydelliseen muottiin". Mutta miksi en voisi silti rakastaa itseäni ja olla tyytyväinen itseeni?
Mitä sitten vaikka kroppa vähän hyllyy ja lyllyy jumppatunnilla, mitä sitten vaikkei peppuni ole uhkea ja rintani kiinteät. Mä olen terve ja onnellinen ihminen, joka liikkuu hyvinvoinnin ja terveellisen tulevaisuuden vuoksi. Syön pääosin hyvin, mutta välillä ahmin kokonaisen suklaalevyn ja nautin joka palasta ihan täysillä. Ja mikä tärkeintä, ulkonäkö ei määritä meitä ihmisenä! Se mitä ajattelemme, miten kohtelemme muita ja itseämme, mitä sydämemme tuntee. Se merkitsee.

Menen uudestaan peilin eteen ja katson itseäni eri silmin.
Näen kauniit silmät, pidän kasvojeni muodosta. Tykkään minun solisluista, jotka näkyy heleästi ihon läpi. Mulla on suhteessa aika kapea vyötärö ja tuo peppukin on itseasiassa aika jees. Jalat eivät ole sieltä kapeimmasta päästä, mutta ne on kokonaisuutena sopusuhtaiset ja onhan stretchsaappaat keksitty. Mulla on muotoja ja olen naisellinen.

Ei ollenkaan paha! Luonteeltani olen ystävällinen, autan muita parhaani mukaan, olen välittävä. Ei hitto, tämähän on aika hyvä paketti.

Olisiko sinunkin aika keskittyä positiivisiin puoliin itsessäsi? Puhu itsellesi kauniisti, kehu ja arvosta itseäsi. Välitä itsestäsi! Tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli. Ole välillä itsekäs ja ota aikaa itsellesi ja sinulle tärkeille asioille. Ihminen joka arvostaa itseään, kokee ansaitsevansa kaikki hyvät asiat elämässä. Sinä ansaitset onnea, terveyttä, iloa ja hyvää oloa!

Jos sinun on mahdoton tässä vaiheessa löytää itsestäsi positiivisia puolia, niin voit kysyä joltain läheiseltäsi. Ehkä saat siitä vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Jos ei lasketa niitä joitakin aivottomia ihmisiä mukaan, jotka kokevat olevansa niin paljon parempia, että heillä on varaa loukata muita ihmisiä sanoillaan, niin uskon että suurin osa ajattelee sinusta paljon positiivisemmin kuin sinä itse.


Itse kysyin eilen puolisoltani mitä mieltä hän on vartalostani. Hän kuulemma rakastaa sitä. Varmistelin vielä että eikö läskimakkarani häiritse häntä. Ei yhtään, oli vastaus.
Eivät ne siis saa häiritä minuakaan!



Kirjoittaja:
Jenni Siponen
Aplico Trainer Team

jenni.siponen@aplico.fi
www.aplico.fi
Liikunta ja Hyvinvointikeskus Aplico
Ratakatu 24, Lohja
019 312 880

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Personal Training – Ajat, ne ovat muuttumassa


”Come gather around people. Wherever you roam”

Mitä personal training pohjimmiltaan on? Personal training tarkoittaa suomennettuna yksilövalmennusta. Ihminen tarvitsee hyvinvointiinsa liittyvää, yleensä liikunnallista apua, joten hän ostaa palvelun personal trainerilta. Sitten trainer auttaa ihmistä. Tätä se yksinkertaisuudessaan on. Miksi yhä suurempi osa ihmisistä tarvitsee apua?

Osa ihmisistä edelleenkin ajattelee, että mielen ja kehon voisi jotenkin erottaa toisistaan. Mitä enemmän olemme antaneet valtaa mielen voimalle, sen enemmän kehomme on kärsinyt. Teknologiamme on kehittynyt, meillä on enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin ja salamannopeasti saatavilla, mutta samaan aikaan perusasiat ovat unohtuneet. Koulu tarjoaa edelleen yleistietoa ja hieman liikuntaa, mutta emme osaa valmistaa ruokaa, emme syödä oikein ja emme liiku tarpeeksi. Fysiologiamme ei ole muuttunut samaa vauhtia, kuin teknologiamme. Meillä on niin kiire tehdä muita meille niin tärkeitä asioita, että olemme unohtaneet sen oikeasti tärkeimmän: oman hyvinvoinnin. Aiemmin toimivasta pyörästä on tippunut yksi osa pois ja tämän osan ovat ottaneet opetettavakseen personal trainerit.

Opetettavat asiat ovat monesti yksinkertaisia. Niiden toteutus ei. Vastaamme kysymykseen, miten kannattaisi syödä, liikkua tai levätä? Sama tieto on monessa eri muodossa ihmisen saatavilla koko ajan sormen painalluksella ja ilmaiseksi. Esimerkiksi äitini sukupolvi on lapsuudessaan todennäköisesti liikkunut huomattavasti enemmän kuin oma sukupolveni ja kotona on ollut useammin terveellistä kotiruokaa tarjolla. Jotain tapahtuu sen jälkeen, kun lapsuuden liikunta loppuu ja alkaa niin sanottu urautuminen ja perheellistyminen.

”And if your breath to you is worth saving
Then you better start swimming or you'll sink like a stone”

Miksi ihminen maksaa toiselle ihmiselle saadakseen kysymyksiinsä vastauksen? Kyse ei olekaan tiedosta, vaan siitä mikä tiedosta on juuri oikea kysyjälle? Miten minä voisin käyttää aikaani, jotta saisin syötyä ja liikuttua oikein? Miten tieto esitetään. Tai tarkemmin, mitkä kysymykset esitetään ja miten? Tieto itsessään ei tee kenestäkään autuasta, tiedon sisäistäminen ja sen siirtäminen käytäntöön tekevät.

Oppiminen alkaa, kun opettaja on poistunut paikalta.

Vaikka kokonaisvaltainen opetus on omasta mielestäni se personal trainingin juttu, moni asiakkaani kokee ohjaustapaamisen erittäin arvokkaaksi. Esimerkiksi kun asiakkaani harjoittaa suunnittelemani harjoituksen yksin ja sitten tekee saman harjoituksen minun ohjauksessani, vastaus on aina sama: ”Tämä on paljon tehokkaampaa kanssasi!” Kokemukseni mukaan todella harva ihminen saa itsestään niin paljon irti kuin jonkun ohjauksessa tai hyvän treenikaverin kanssa.

Itselläni onkin salainen tavoite, jonka aion tässä paljastaa. Mitä jos asiakas vielä jonain päivänä sanoo toisin? Hän pystyisikin ilman apuani yltämään samoihin suorituksiin kuin kanssani. Tulisi aika, jolloin hän ei enää tarvitsisi minua. Tavoitteeni on ollut koko lyhyen työurani ajan opettaa asiakasta niin hyvin, että muuttuisin tarpeettomaksi. Jopa niin hyvin, että hän alkaa itse auttaa muita liikkumaan. Mahdollisesti hän lähtee valmentamaan muita. Nyt varmaan nokkelimmat havahtuivat ajattelemaan, että kaverihan tekee itsestään työtöntä. Minä käännän kysymyksen toisinpäin: Mitä järkeä opetuksessa on, jos sen päämäärä on riippuvuus opettajasta?

Todennäköisesti, jos ihminen on saanut hyvää valmennusta, hän palaa jossain vaiheessa takaisin. Ihminen tarvitsee peilin, joka antaa toisen näkökulman omaan tekemiseen ja kehittymiseen. Pelkästään omia ajatuksia pyörittäessä, ilman jonkun ulkopuolisen palautetta, on erittäin haastavaa oppia jotain uutta.

Uskon, että personal trainereilla töitä riittää. Niin kauan kuin ihminen ajaa autolla pururadalle kävelemään. Niin kauan kuin auto on tärkeämpi kuin pyörä. Niin kauan kuin pikaruoka on tärkeämpi kuin kotiruoka. Niin kauan kuin netflix on tärkeämpi kuin uni. Niin kauan kuin työ on tärkeämpi kuin oma jaksaminen. Niin.

”Cause the times they are a-changing”
-Bob Dylan


Kirjoittaja:

Juha Koivuporras
Aplico Trainer Team

juha.koivuporras@aplico.fi
050 5666 727

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
Ratakatu 24
08150 Lohja

www.aplico.fi










sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Elämäsi viimeinen uuden vuoden lupaus?

On taas se aika vuodesta kun aloitetaan uusi elämä”. Tänä vuonna kaikki muuttuu? Ulkomuoto ainakin?

Saatan arvata miten aiot sen toteuttaa? Aloitat ehkä dieetin? Niitähän saa netistä ja tuloksiakin kuulemma on joku saanut. Saatat myös aloittaa liikunnan tai lisätä sitä? Ehkä vähän liikaakin, kovaa ja joka päivä? Haluat tuloksia nopeasti? Totta kai! Koska on kiire?

Näin! Ja ensi vuoden alussa taas uudestaan?

Olemme kaikki enemmän tai vähemmän kiireisiä elämän eri osa-alueilla ja nopeat tulokset liikunnan ja ravinnon muutosten edessä ovat toivottuja. Tuo kiire, ja joka paikkaan säntäily, ovat juuri se missä mättää, jos tavoitteena on pysyvä (ulkomuodon) muutos, ja ennen kaikkea parempi vointi ja jaksaminen.

Helposti ajatellaan, että kunhan laitan liikunnan ja/tai ravintopuolen kuntoon, se ratkaisee ongelmani. Ja toki ratkaiseekin, joskus, jollakin. Nimittäin sillä, jolla muut asia ovat hallinnassa.

Valitettavan usein hyvinvoinnin rakentaminen aloitetaan väärästä kohdasta, tai pitäisikö sanoa väärästä kerroksesta. Talonrakennusesimerkki sopii moneen, niin tähänkin. Perustukset kuntoon ensin ja sitten kerrokset päälle. Kuulostaa helpolta ja varmasti moni ajatteleekin, että näinhän juuri olen tehnytkin. Mutta olen varma, että et ole, jos kuulut tuohon porukkaan, joka joka vuosi (ehkä useamman kerran vuoden aikana) aloittaa projektin, jossa päättää aloittaa uuden elämän, kohottaa kuntoa, laihtua.. mitä ikinä.

Se mikä usein ohitetaan on juuri edellä mainitsemani kiire ja siihen liittyvä keskittymisen puute, rauhattomuus ja läsnäolon vähyys. Toisin sanoen ei tehdä ajatuksella, vaan yritetään saada muutoksia elämään ilman minkäänlaista suunnitelmaa päämäärättömästi. Ilman sen suurempaa muutosta, jota ilman ei tule (sen suurempaa pitkään kestävää)muutosta.

Kiire ja stressi. Usein ne liittyvät toisiinsa, ja ne taas liittyvät juuri tuohon rauhattomuuteen ja keskittymisen puutteeseen ja lisäksi myös ajanpuutteeseen, univaikeuksiin ja väsymykseen ja mm. elämäntilanteen mielekkyyteen. Nämä asiat vesittävät usein hyvät tarkoitukset mitä tulee terveyteen ja hyvinvointiin ja niihin liittyviin muutoksiin.

Minulla on sinulle ehdotus. Mitä jos ennen koko ruoka- ja liikunta-asiaa laittaisit perustan kuntoon, jotta ruoka- ja liikunta-asioiden muuttamiselle on sijaa elämässäsi. Älä ohita tätä kohtaa matkallasi elämäsi viimeiseen uuden vuoden lupaukseen. Sitten olet valmis siirtämään ajatuksesi uuden opetteluun myös keittiössä ja liikunnassa.

Ehdotus kaksi on pyrkimys olla stressaamatta myös ruuasta? Onnistuisiko? Annan pari vinkkiä. Rytmitä syömisesi itsellesi sopivaksi. Vältä nälkää, joka on huutava. Pyri säännöllisyyteen ja suunnittele. Syö selkeitä aterioita ja vältä välipaloja”. Lue: ajatuksetta napattu ihan mitä vaan, kun on ihan kauhea nälkä”. Pyri selkeisiin ateriakokonaisuuksiin. Lisää kasviksia. Puoli kiloa päivässä ja enemmänkin.

Syö hyvällä omalla tunnolla. Syyllisyyden poteminen jonkin asian syömisestä kertoo, että suhteesi ruokaan on jollakin tavalla vinksahtanut. Toki joitakin ruokia ja juomia voi vältellä esim. runsaan sokeripitoisuuden vuoksi, mutta huonoa omaatuntoa ei niistäkään pidä potea.

Lautasmallin mukaan syöminen on peruskoulussa opetettu juttu. Kuinkahan moni oikeasti syö lounaansa ja päivällisensä sen mukaan? Kuinkahan moni syö lounaan ja päivällisen? Jos jompikumpi tai molemmat jää syömättä ja ateriat korvataan juuri edellä mainituilla epämääräisillä välipaloilla, opettele syömään ensin edes toinen ja myöhemmin sitten molemmat. Älä unohda lautasmallia.

Syö ruokaa, jonka sisällön tiedät. Eli valmista itse. Ja jos nyt tulee mieleen,että en ehdi ja tavoitteena on jonkin sortin muutos, palaa kohtaan kiire ja mieti miksi et ehdi valmistamaan itse ruokaasi. Eli perustuksille takaisin.

Vielä annan vinkin. Harrasta liikuntaa. Mielekästä sellaista. Se edistää terveyttäsi. Takuulla. Etsi tuntikalenteristamme mieluisia tunteja, ulkoile tai tee mitä vaan kunhan se on sinulle mieluisaa, ei pakkopullaa, koska pitää”. Kysy vinkkejä omaohjaajaltasi tai suuremman avun tarpeessa ollessasi, palkkaa personal trainer, joka on tukenasi ja apuna uuden elämän alun perustuksilla ja kerroksissa.

Ole arkena aktiivinen, vältä istumista ja tauota sitä aina kun mahdollista. Sillä edistät terveyttäsi. Olkoon se vielä viimeinen vinkkini sinulle tälle vuodelle.

Älä siis kiirehdi läpi elämäsi tärkeimmän ja viimeisen uuden vuoden lupauksen . Tee se huolella, ajatuksella ja läsnä ollen. Kokeile. Saattaa asiat olla ensi vuonna tähän aikaan erilailla.

Kirjoittaja:
Johanna Österberg
Aplico Trainer Team
044 088 5529
 
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico Oy
Ratakatu 24
08150 Lohja

www.aplico.fi